Köyhä kansa : "Kansa on jaettu köyhiin ja kouralliseen rikkaita eikä valoa ole tunnelin päässä näkyvissä."

Katso nyt vähän ympärillesi. Työttömyys on viidessä prosentissa ja viime vuosina elintaso on noussut kohisten. Lomalennot ovat täynnä ja asuntokauppakin on alkanut hyytymään vasta USA:n laman myötä. Useimmilla suomalaisilla menee taloudellisesti aikamoisen hyvin.

Minua mietityttää suomalaisten loputon usko koneistoihin. Suomalainenhan kuvittelee että kaikki ongelmat ovat ratkaistavissa luomalla uusia koneistoja valtion ja kuntien palveluina.

Sekä Jokelan että Kauhajoen murhamiehet eivät nykytietojen pohjalta olleet laiminlyötyjä mielenterveysongelmaisia eikä avoimesti koulukiusattuja. Sen sijaan he olivat syrjäänvetäytyviä, hiljaisia kohtuullisesti pärjääviä opiskelijoita. En ymmärrä mikä koneisto olisi voinut tunnistaa tai hoitaa heitä jos he eivät oireilleet ulospäin eikä heillä ollut sairaudentuntoa.

Osaratkaisuiksi näen aselakien rajun kiristämisen, nettisensuurin sairaitten sivustojen kohdalla sekä panostuksia kouluterveydenhuoltoon ja nuorten mielenterveyspalveluihin. En kuvittele että näilläkään toimilla väkivaltaisten ongelmanuorten tilannetta voitaisiin ratkaista. Jotain tarttis tehrä.

Köyhä kansa : Niinhän meidät on jaettu, rikkaisiin ja köyhiin. Kummankaan perheissä ei voida hyvin. Rikkaan lapset tyydytetään rahalla ja jätetään lapsen kuunteleminen paitsi. Raha on tärkeämpi. Köyhä taas taistelee ja voivottelee köyhyytensä kanssa eikä jaksa lapseensa panostaa kun ainainen puute on talossa.

No meneekö näitten meidän päämiesten perheissä hyvin. Näyttää että joutavat vain keskenään nahisemaan kuin lapset hiekkalaatikolla. Kaikenmaailman turhista asioista tehdään suuria juttuja. Kustantakoon jokaiselle saman laiset virka-asut jotka napitetaan ylös asti, sitten ei tarvitse heidän puida kenen kaula-aukosta saa kurkistaa näkymiä, vaan senkin ajan voisi käyttää Suomen kansalaisten asioitten parantamiseen.

Mikä tosiaan saa jo vanhemmat työpaikoilla kiusaan toisiaan ja tämä "sonta" viedään kotiin ja puidaan siellä lasten kuullen. Saa siinä sitten toivoa että kasva hyvin ja terveellisesti lapseni.

Kenellä on vastuu? : Tässä on turha laittaa ketään viranomaista vastuuseen. Kyseessä on 60 luvun vapaan kasvatuksen tulos. "ei meidän lapsi sellaista tee" Itse eläisin syvässä syyllisyyden tunteessa jos oma lapseni tekisi jotain tällaista.

Akka : Peräänkuulutan myös koululuokkien perään. Luokattomuus kouluissa jättää oppilaat turvattomuuteen. Itse on huolehdittava kaikesta, ei ole tuttua opettajaa, oman luokan kavereita, joihin tukeutua. Näin jokaisella olisi jonkinlainen lähipiiri oman kodin lisäksi, jotka ovat edes jonkin verran tietoisia myös niiden vetäytyvien ihmisten toimista.

Kenellä on vastuu? : Päättäjäthän ne 90-luvulla leikkasivat mielenterveyden hoitoon tarkoitettuja määrärahoja todella raskaalla kädellä. Viinasen lempilapsi oli kurittaa mielenterveyshoitoa. Nyt tulos on valmis tämän leikkelyn osalta. Ei ole palveluita puuttua mielenterveysongelmiin. Leikkaukset ovat varmaankin jatkuneet myös 90-luvun jälkeen. Poliitikot lunastavat uskottavuutensa kansalaisia kohtaan ainoastaan todella rajulla lisäyksellä mielenterveyspalveluiden parantamiseksi.

Mutta tässä ei riitä muutama kymmenen miljoonaa, vaan puhutaan lisäkoulutuksesta alalle, psykologien lisäämistä tuntuvasti koulumaailmassa ja hoitoonpääsyn helpottamista. Nykyisin on lähes ainoastaan avohoitoa ja sekin on aivan riittämättömästi hoidettua. Vain politiikan täydellisellä suunnanmuutoksella saadaan oikeita asioita aikaiseksi. Jokelan tapauksen olisi pitänyt herättää päättäjät, mutta asiat pyyhkäistiin pöytälaatikkoon heti pölyn laskeuduttua.

Kenellä on vastuu? : Kun asekäyttöä rajoittavasta direktiivistä viime huhtikuussa äänestettiin, äänesti Suomen sisäministeri Anne Holmlund (kok.) tyhjää. Holmlundin mukaan ministerikokouksessa ei myöskään enää muisteltu Jokelan marraskuista kouluammuskelua.

Eikö tämä jo kerro mitä mieltä päättäjät ovat olleet asiasta, nyt tietenkin syy siirretään sen poliisin niskoille joka edellisenä päivänä haastatteli Saarea, he sentään jotain tekivät.

Jos nyt niitä rahoja joita on varailtu kaikenmaailman Ideaparkeihin siirrettäisiin sinne minne niitä olisi pitänyt ohjata jo vuosia sitten eli nuorisoon joka tarkoittaa ihan päiväkotiasteesta alkaen. Siellä tarvitaan henkilökuntaa lisää kuin myös kouluihin. Suomi on nyt brändätty maailmalla ei tarvitse mitään komiteoita sitä enään pohtimaan.

Roosa-Maria : Vanhemmat lapsensa laittavat alulle ja kasvattavat 6-7v ennen kouluun menoa. Sittenkö huudetaan apua yhteiskuntaa, kun itse on "muninut kanat". Hoh hoijaa.

Jees U.S. : Olen samaa mieltä, Holmlund pitää erota. Ulkomailla ministeri olisi jo erotettu.

Andreas : Sisäministeri Anne Holmlundin ero olisi jo hyvä alku vastuun kantamisesta. Hän on poliisien esimies ja poliisit tiesivät tästä nuoresta miehestä, mutta eivät puuttuneet hänen toimiinsa, vaikka hän ampui sivuittain maalitauluihin nähden. Sellainen ampumasuunta ei ole normaali ampumaradalla, joten siihen olisi voinut kiinnittää vähän enemmän huomiota.

Nyt sekä pääministeri että sisäministeri kilvan selittävät, ettei vika ollut luvan myöntäneen ja tai häntä kuulleen poliisin. Aha, no jos ei heidän, niin vastuun voisi siinä tapauksessa kantaa sisä-, tai pääministeri.

On hallituksen asia ratkaista, kumpi ministeri ottaa vastuun. Tämä oli jo toinen tapaus samaisen hallituksen aikana ja koska Holmlund sanoi eilen, ettei hänelle ole kukaan ehdotellut eroa, ehdotan tässä samalla Holmlundille eroa ministerin tehtävistä.

Kenellä on vastuu? : Miksi vain päättäjien tulisi nyt jotain tehdä tulevaisuutta ajatelle, ettei enää tämän tapaiset tapahtumat toistuisi?
Ei tämä ole läheskään vain viranomaisten/päättäjien asiaa. Tämä on ensisijaisesti isien ja äitien asiaa kasvattaa ja tunnistaa lapsensa ongelmat ja puuttua niihin hyvin varhaisessa vaiheessa.

Tarvitaan tietenkin päättäjiltä ja viranomaisilta myös päätöksiä, mutta niillä ei pystytä vaikuttamaan itse henkilön identiteettiin ja sen muuttamiseen, jos lapsi on kasvanut ulos tästä maailmasta.

Ei esim. 500 uutta psykologia pysty mitään ratkaisemana, kuten eräs professori TV:ssä väitti. Kyllä kaiken pitää lähteä siitä, että lasta lähellä olevat huomioivat lapsen ongelmat ajoissa ja niihin sitten myös puututaan kasvatuksen keinoin ja pidetään hänet sosiaalisessa verkostossa mukana eikä päästetä ketään erakoitumaan. Ei jätetä ketään pohtimaan asioita yksin.

Siltikin voi joku vielä "sairastua", vaikka olisi ollut lapsella kuinka hyvä kasvatus.

Kenellä on vastuu? : Tuskin tilannetta helpottaa yhtään sen enempää, vaikka kuntiin tai mielenterveystyöhön kipattaisiin rahaa rekkalasteittain. Muutama hyväpalkkainen asiantuntija, ja kallojnkutistaja saisi hyvä pestin, ja varsinaisille potilaille tuskin heruisi sen enempää kuin tähänkään asti. Näissä tapahtumissa ärsyttää eniten se, että omia etuja ollaan ajamatta surutta. Itketään koko ajan sitä, että ei ole rahaa tjsp. Eikö olisi kannattavampaa puuttua syihin, eikä aina vain seurauksiin?

Otetaan käytännön esimerkkinä koulukiusaaminen. Mitä konkreettista tuon asian eteen on tehty viimeisen 20-vuoden aikana ? Voin vastata: ei mitään. Edelleen meininki on se, että ongelmia vain hyssytellään, ja lopulta syy on aina silmätikuksi (lue: uhriksi) joutuneen. Ei ymmärretä sitä tosiasiaa, että näillä "piloilla " voi olla kauaskantoiset vaikutuksen jopa koko ihmisen loppuelämään.

"Kenellä on vastuu ?"

Vastaus: alkaen sinusta itsestäsi, vai meinasitko tälläkin kertaa laittaa syyn muiden niskoille? Vaaditaan päitä vadilla, mutta ei ymmärrretä sitä tosiasiaa, että yhteiskunnan muodostavat sen yksilöt. Tarviiko jatkaa ?

Kenellä on vastuu? : Koko lapsen kehitysketjun seuraaminen aina äitiysneuvolasta kouluun saakka. Terveydenhoitajien virkoja tulisi lisätä, niin neuvoloissa kuin kouluissakin. Säästämisen tulos näkyy tänään surullisella tavalla. Täytyykö aina tapahtua ennenkuin uskotaan (kantapään kautta). Toiseksi vanhempien osuus kasvatuksessa, jos kerran tehdään lapsia niin vastuunsa on tunnettava. Toisille on tärkeä ura ja eteneminen työyhteisössä, toisilla on kyse joka päiväisestä leivästä, tee sitten valintoja. Miten on järjestetty lapsen päivä koulupäivän jälkeen, roikkuvat teillä tietämättömillä. En ihmettele ollenkaan tämän päivän rajussa kulussa pahoivointia.

Paulina : Se "mätäpaise" paljastui silloin "rahat tai henki" aikoihin. Raha oli tärkeämpi kuin ihminen. Nytkin pidetään rahoista kynsin hampain kiinni eikä niitä anneta sinne minne niitä todella tarvittaisiin. Alamäki alkoi tuolloin ja ketä saamme kiittää, näitä ahneita sisar valkoisia. Nyt sitten säästetään ja näköjään hentoisille töitä riittää.

Kenellä on vastuu? : Toimenpiteiden lista on selkeä. Osa niistä on sellaisia, jotka hallituksen ja eduskunnan pitää tehdä, osaa taas vaatii toimintaa meiltä jokaiselta.

- Nuortenpsykiatria ja mielenterveyshoito on saatava kuntoon. Valtion on annettava kunnille rahat virkojen täyttämiseen, terapiaan, kunnon hoitoon. Psykologeja ja kuraattoreita on oltava, jotta ongelmat huomataan ja niihin voidaan puuttua. Kouluterveydenhuollon puutteet täytyy korjata.

- Aselakeja on kiristettävä selvästi. Käsiaseet on kiellettävä kokonaan ja kaikki muutkin aseet laitettava tiukkaan valvontaan. Alle 25-vuotiailta voisi aivan hyvin kieltää kaikki aseet.

- Ihmisten täytyy välittää muista ihmisistä, kuunnella heitä, puhua heidän kanssaan. Ja jos he kuulevat tai näkevät jotain huolestuttavaa, asioihin pitää puuttua heti.

- Poliisin on oltava entistä paljon tarkempi siinä, keille aselupia annetaan ja millä perusteella lupa voidaan peruuttaa. Tämä tapaus olisi voitu välttää, mikäli poliisi olisi ottanut nollatoleranssin. Jatkossa mitään vähänkään epäilyttävää ei saa hyväksyä, vaan sen täytyy olla heti peruste aseen takavarikointiin ja luvan peruuttamiseen.

Non-reality tv : Miten tästä voi enempää tehdä poliisivaltiota kun sellainen tämä on aina ollut?

Kenellä on vastuu? : Nuorten ja lasten psykiatria saatava kuntoon. Ehdotan että Suomi lopettaa kehitysavun antamisen ja rahat suunnataan oman tulevaisuutemme parhaaksi!

Akka : Miten kehittää peruskoulua, kun ei ole rahaa? Esim. Keravan kaupunginhallitus on esittänyt lähes miljoonan euron säästöjä koulutoimeen ensi vuodelle. Jotta vaadittuihin säästöihin päästäisiin tulisi 3-6 luokkalaisten luokkakokoa nostaa 26:sta 32:een. Tämä tarkoittaa sitä, että opettaja tulee vähentää. Nykynen luokkakokokin on jo niin suuri, että amattiauttajien peräänkuulluttama yksilön huomioonottaminen on sulaa mahdottomuutta. Opettajat ovat jo nyt ylirasittuneita, joten miten voidaan olettaa, että he jaksaisivat hoitaa heille asetetut vaatimukset, jos oppilasmäärät pysyvät suurina?

Opettajien liian suuri työtaakka tuo heille huonovointisuustta ja se heijastuu lapsiin mikä lisää heidän levottomuuttaan. Tämähan on aivan ymmärettävää, vai onko? Valtiolla ja kunnissa on esimiehillä vain noin 3:stä 10:neen alaista ja kyse on sentään aikuisista. Mielestäni luokkakoot tulisi pienentää maksimissaan 20 oppilaaseen. Varsinkin yläasteellä jolloin murrosikäiset lapset tarvitsevat kaikkein eniten tukea oman minän kasvamiselle, eli sitä ns. yksilön huomioimista.

Tulosvastuu on kirosana, sillä tulosvastuu on ymmärretty väärin ja sillä pyritään saavuttamaan ainoastaan säästöjä. Jos tulostavoitteissa on kehitys edellytyksiä, ei niihin anneta resusseja, vaan kaikki tulee hoitaa samalla budjetilla kun aikaisemmin, tai kuten yleensä pienemmällä. Tämä lisää työssäkäyvien paineita sietämättömäksi ja tästä johtuva paha olo heihastuu ikäväkyllä koko yhteiskuntaan ja ensisijaisesti lapsiin. Pääministerin yhteisöllisen kasvatuksen peräänkullutama haave ei tosiaankaan tule toteutumaan meillä tämän kansallisen vamman, eli työkeskeisen ja kustannustehokkaan ihannoinnin aikakaudella.

Ei ole ihme jos Suomessa voidaan huonosti ja itsemurha sekä väkivalta rikokset ovat tilastojen kärkipässä. Maailmalla vain Japani taitaa olla vielä hullumpi maa arvostasessan ihmistä vain työkeskeisyyden ja menestymisen mukaan.

Kenellä on vastuu? : Ei tätä voi tiivitää kovin lyhyeksi, mutta turha tästä on ketään yksittäistä tahoa syyttää. Meistä jokainen on omalla laillaan tähän syyllinen.

Mielenterveystyötä on helppo syyttää, ja sen rahanpuutetta, muttei se ole ainoa syy. Kyllä se kaikki lähtee kotoa. Vanhempien kiireet tai mukakiireet, jatkuvat paineet työpaikoilla, irtisanomisuhat jne. Jokainen näistä heijastuu kotiin, aikuisilla ei ole hyvä olla, niin voi olla varma ettei lapsellakaan ole. Lisäksi liian usein lapset jäävät "kiireen" takia television ja tietokoneen kasvattamaksi. Vanhemmilla ei ole aikaa lapsille, eikä aikaa keskustella lapsien kanssa. Mistä nämä lapset sitten oppinsa ottavat? Nykyinen yhteiskunta ajaa ihmiset loppuun, kaikki mitataan rahassa. Nykyisin ei monellakaan vanhemmalla ole mahdollisuutta siihen että toinen jää kotiin lapsen kanssa, koska kummankin pitää hankkia rahaa, elättääkseen perheen. Enää ei riitä se "miehen" työ. Sitten pitäisi joskus keskustella tästä vapaasta kasvatuksesta, joka monelle vanhemmalle tuntuu olevan se ainoa oppi. Eli vapaasti suomennettuna elää ilman mitään rajoja.

Sitten tullaan nuoruusikään, eikä osata käsitellä vastoinkäymisiä, ei ole kotoa opittuja työkaluja käsitellä tunteitaan ja vastoinkäymisiä. Sitten mietitään hetken tuota mielenterveystyötä. Kuinka moni meistä hylkää lähimmäisen kun hän pyytää apua, joko kiireeseen tai muuhun vedoten. Minä ainakin myönnän että olen sen tehnyt liiankin usein. Kuinka usein jätämme toisen murheet kuulematta, tässä omassa tehdyssä kiireessämme? Meistä jokainen voisi osaltaan tehdä sitä mielenterveystyötä.

Lopulta vielä nykyistä mielenterveystyötä läheltä seuranneena voisin sanoa, ettei sitä oikeastaan enää ole. Kaikkeen tarjotaan ratkaisuksi lääkkeitä, ihmistä tai läheisyyttä ei "tarvita" kun lääke hoitaa. Jos satut kysymään apua omiin ongelmiisi, et sitä saa, ellet ole selvästi vaarallinen muille, itselle vaaraksi oleminen ei tunnu riittävän.

Vielä osanotto jokaiselle omaiselle.

Paulina : Jos ja kun mielelläsi kuulisit, ole hyvä. Vuoden takaisen tragedian jälkeen ministeri Holmlund olisi aivan hyvin, jos avustajat olisivat vaan osanneet laittaa sanat suuhun, runtata mannermaisen aselain muutoksen pikavauhtia läpi. Tarkoittaa, käsiaseiden säilytyspaikka on aloittelijoiden osalta ainoastaan ampumaradan säilö. Siellähän niitä ainoastaan käytetäänkin (harrastetaan). Edelleen, entinen kansanedustaja, Psykiatri varoitti useampaan otteeseen monessa mediassa mitä tuleman pitää, ellei nuorten mielenterveysongelmiin satsata heti reilusti enemmän rahaa. Tästä rumasta sanasta on kaikki asiat kiinni + poliittisesta tahdosta. On totta, ettei yhteisöllisyys ole enään niin in.

Näin vaan elämä menee. Poliitikkojen tärkein tehtävä on suojata laeilla ihmisten omaisuus. On aika naivia kuunnella poliitikkojen puheita sanasta sanaan. Siinä pelissä sanoilla on aina oma merkityksensä. Usko mua, Pauliina hyvä, niiden pokka kyllä pitää, kertoa kirkkain silmin ja epäselvin sanankääntein miten asioden eteen on jo tehty kaikki voitava. En suinkaan väitä että politiikot ovat yksin syyllisiä asioden kulkuun, mutta kyllä he ovat lakien laatijoina ihan ykkösketjussa. Suomessa on oikeusvaltion pelossa laadittu erinomaisen paljon ihmisten turvattomuutta lisääviä lakeja.

Roosa-Maria : Minä kyllä uskallan väittää,että meillä Suomessa on jo kauan laiminlyöty poikia tyttöjen kustannuksella. On keskitytty tyttöjen hyysäämiseen ja pojille taas on annettu kuva ettei heistä paljon piitata.

Pojat ovat turhautuneita kun heitä koko ajan työnnetään marginaaliin ja vielä ilkutaan jos menee huonosti. He keräävät vihaa sisälleen ja pahimmassa tapauksessa käy kuten Jokelassa ja nyt Kauhajoella.